Choose language
Priváhta persovnnaid várás

Dieđáhus mánáidsuodjalussii vuorjašumi birra

Dákko sáhtát dieđihit mánaidsuodjalussii jus vuorjašuvat muhtin máná dihte. Dát skovvi lea priváhttaolbmuide geat galget sáddet sisa dieđu vuorjašumi birra mánásuodjsaludssii. Jus don leat almmolašbargi dahje fágapersovdna geas lea dieđihangeatnegasvuohta, mana de diehtu vuorjašumi birra almmolaš dieđiheddjiin.

Jus lea hoahppu

Čuojat
heahtenummara

112

Čuojat
politiijii

02800

Čuojat alárbmatelefuvnna mánáide ja nuoraide

116 111

Barnevernvakten.no

Gávnna iežat báikkálaš mánáidsuodjalusfávtta

Buorre diehtit ovdal go sáddet dieđu vuorjašumi birra

Jus don vuorjašuvat ovtta máná ovddasmoraš dili ektui, de berret dieđihit mánáidsuodjalussii. Don it dárbbaš leat balus ahte mihkke ge lea boastut.

Eatnasat ožžot veahki ruovttus

Eatnasat geat ožžot veahki mánáidsuodjalusas, ožžot veahki ruovttus. Fuolahussirdin dáhpáhuvvá dušše eanemus duođalaš diliin.

Lea mánáidsuodjalusa bargu árvvoštallat ahte dárbbaša go mánná ja bearaš veahki. Du bargu lea doaimmahit ahte mánáidsuodjalus oažžu diehtit mánáid ja nuoraid birra geain lea váttis dilli.

Jus don leat eahpesihkar ahte berret go dieđihit muhtin áššija háliidat ráđi, de sáhtát čuojahit mánáidsuodjalussii suohkanis ja anonymalaččat digaštallat.

Don it leat anonyma go digitála čovdosis dieđihat vuorjašumi birra
Go geavahat Nasjonal port (Našuvnnalaš uvssoha) dieđáhussii vuorjašumi birra, de beassá mánáidsuodjalus diehtit du nama. Eanas háviid mánáidsuodjalus muitala bearrašii gii lea dieđihan vuorjašumi birra, maiddái vaikko don áinnas háliidivččet leahkit anonyma vánhemiidda. Dat lea dan dihte go dávjá ii leat vejolaš doallat dien dieđu čiegusin bearrašii. Lea maid álkit mánáidsuodjalussii bargat buoret barggu go sáhttet háleštit bearrašiin ahte gii lea vuorjašuvvan ja manne. Jus dáhtut diehtit eanet maid diet mearkkaša dutnje ahte don it leat anaonyma, de sáhtát čuojahit suohkana mánáidsuodjalussii.
Jus don dáhtut leahkit anonyma, de sáhtát čuojahit dahje sáddet reivve poasttas
Jus don liikká háliidat leat anonyma, de it sáhte geavahit Našuvnnalaš uvssoha vuorjašumi dieđiheamis. De sáhtát viežžat skovi dihtorii ja sáddet dieđu vuorjašumi birra poastta mielde dieđitkeahttá gii don leat. Don sáhtát maid čuojahit mánáidsuodjalussii dan suohkanii gos mánná ássá , ja it muital iežat nama.

Du dieđáhus vuorjašumi birra sáhttá váikkuhit ahte mánná ja máná bearaš ožžot veahki jus dárbbašit. Eatnasat geat ožžot veahki mánáidsuodjalusas, ožžot veahki ruovttus. Dušše daid eanemus duođalaš áššiin váldá mánáidsuodjalus badjelasas fuolahusa. Mánáidsuodjalus dan suohkanis gos mánná orru, čuovvula du dieđáhusa vuorjašumi birra.

Mánáidsuodjalus árvvoštallá galgá go čuovvulit dieđáhusa

Go leat sádden dieđáhusa, árvvoštallá mánáidsuodjalus galgá go dahkat iskkadeami dahje bidjat eret ášši. Dien galgá mánáidsuodjalus dahkat vahku sisa dan rájes go leat ožžon dieđáhusa. Dalle eanas dieđut čuovvoluvvojit iskkademiin.

Don oaččut duođaštusa ahte dieđáhus lea joavdan

Jus muitalat namat dieđáhusas, de oaččut duođaštusa mánáidsuodjalusas ahte dieđáhus lea joavdan dohko, golmma vahku sisa.

Mánáidsuodjalus sáhttá váldit oktavuođa duinna

Soaitá ahte mánáidsuodjalus váldá oktavuođa duinna oažžut eanet dieđuid.

Veahkki bearrašii

Iskkadeami bokte čielggada mánáidsuodjalus ahte dárbbaša go mánná ja bearaš veahki, ja mainna lágiin manná ja bearaš sáhttá oažžut veahki. Mánáidsuodjalusas lea geatnegahtton jávohisvuohta, dan dihte it oaččo dieđu movt mánáidsuodjalus čuovvula máná ja bearraša.

Dieđáhusas vuorjašumi birra galggat don muitalit maid don leat oaidnán dahje gullan mii dahká ahte don vuorjašuvat:

  • Mii lea dáhpáhuvvan?
  • Goas lea dáhpáhuvvan?
  • Gos lea dáhpáhuvvan?
  • Geat ledje fárus?
  • Leat go eará áššit mat vuorjašuhttet du?

Ale atte eanet dieđuid go maid háliidat

Fuomáš fal ahte bearaš dávjá beassá oaidnit dieđáhusa.

Ovdamearkkat dieđáhusčállosii

Ovdamearka 1

Morten (8) lea min ránnjá dáppe. Son orru ovttas vánhemiiguin ja vihtta oappážiiguin. Maŋemus jahkebeali lea son dávja fitnan min luhtte, go son liiko stoahkat min nieiddažiin gii lea golbma jagi nuorat. Mun in leat gal goassege oaidnán dahje gullan veahkaválddálašvuođa birra dahje eará duođalaš dáhpáhusaid, muhto mu mielas orru ahte vánhemat leat unnán ruovttus ja in leat sihkar oažžu go son doarvái buori ovddasmorraša.

Ovdamearkkat dáhpáhusain mat vuorjašuhttet mu:

  • Morten lea ollu okto olgun, maŋŋit eahkedii gosii juohke beaivvi (birrasii dii. 23).
  • Son ieš muitala ahte son pásse unnit vielljažiid (sullii golmma ja viđa jahkásaččat) dan botta go vánhemat ja oappát leat eret. Geasset son maid muitalii ahte son ja oappát/vielljat(boarráseamos lea 14 jahkásaš) ledje iehčanassii ruovttus gosii vahku.
  • Morten ii oaččo lobi váldit eará mánáid ruoktot, ja go mu nieiddaš dahje eará mánát čuojahit uksii, ožžot dieđu vánhemiin ahte galget beare jorgalit. Mun in leat goassege oaidnán su ovttas ustibiiguin skuvllas dahje ovttas eará iežas ahkásaččaiguin.
  • Morten muitala ahte son molssui skuvlla mannan čavčča go vánhemat eai liikon su oahpaheddjiide.
  • Mun lean máŋgii geahččalan hupmat vánhemiiguin, muhto soai eaba bálljo huma eaba ge oro berošteamen oahpásmuvvat ge eanet.

Ovdamearka 2

Muhtin bearrašis gii orru dákko lahkosiin, lea bártnáš gean ektui mii vuorjašuvvat. Buohkat gullet ahte bártnáš ja áhčči diggoba ollu. Guokte vahku áigi lei buollin muhtin garášas, ja čájehuvvui ahte lei diet bártnáš gii lei cahkkehan. Ášši lea dieđihuvvon politiijii, muhto eat vuohte ahte sii leat vel dahkan maidege. Mii leat balus bartnáža ektui ja vuorjašuvvat ahte áhčči sáhttá skáidnet su. Mii ballat maid ahte son cahkkeha eará báikkid maid. Mii eat dieđe bártnáža nama, son orru Strandgata nr. 12, 2. gearddis ja lea gaskkal 14 ja 18 jahkásaš. Sus lea boarraset viellja man namma lea Lars.